meillä kotona: eteinen

Aloitetaan uuden kodin esittely eteisestä, kuinkas muuten.

Pakko kertoa että ei meillä ollut edes tarkoitus mihinkään muuttaa! Ei katseltu asuntoja. Näin vaan kävi ja nopeaan kävikin. Se oli tiistai kun päätettiin ottaa asunto ja lauantaina jo muutettiin. Oikea pika muutto. Aika koville se otti, mutta meillä oli aivan mahtavat apujoukot.

Mutta asiaan. Kun ovesta tullaan sisään eteiseen on vasemmalla puolen pikkuvessa ja oikealla puolen kahden vanhemman pojan huone. Me säilytetään tuplarattaita eteiseesä, pienet on helppo pakata rattaisiin sisällä ja usein nukkuvat kun tullaan takasin sisälle. Vähän tilaahan ne vievät mutta näin on kätevin. Ihanaa on että kaikki ulkovaatteet on eteisessä ovien takana piilossa, huomattavasti siistimmän näköistä.
Eteisestä tullaan käytävään jossa on monen pienen kanssa hyvin  tilaa pukea, käytävässä on myös paras paikka rakentaa piiiiitkiä junaratoja.
Käytävässä vasemmalla on pelkkiä vaatekaappeja, ihan mahtavaa ja oikealla puolen ovet kahteen makuuhuoneeseen.

Että tervetuloa meille.

pitkästä aikaa

Onhan taas vierähtänyt aikaa.

Mitäs meille? No vilkasta arkea ja uusi koti. ihana uusi koti.

Eilen satoi ensilumi ja joulua jo odotellaan, joulun odotus on parasta.

Koitan palailla pian ja kerron lisää.

Kivaa lauantaita teille!

Kuvat kertokoon

Parhautta.

Piknikillä

 

Me oltiin eilen kolmen tytön kanssa imetystukiryhmän piknikillä.
Paikalla oli kestovaippayhdistyksen esittelijä ja kantoliinatukihenkilö, imetystukiäitejä ja doulia.
Lapsille oli järjestetty kasvomaalausta ja ongintaa, sekä leikkejä.
Tarjolla oli herkkuja.

Minä olen imettänyt kaikkia lapsia, ainakin jonkun aikaa.
Jokainen lapsi on oma persoonansa myös imetettäessä.
Minä olen aina halunnut imettää. Ja olen valmis tekemään töitäkin sen eteen.
Olen saanut tukea imetystukiäideltä jotka sanovat "aina on jotain tehtävissä" se rauhottaa.
Minä imetän siellä missä vauvan tulee nälkä. Jos paikka on sellainen missä itse söisin, vauvakin voi syödä siellä.

Maanantain kuvat

Kumpparit järjesty helposti ja nopeesti, pikkuveljen vanhat, heh, mulla on aika pieni jalka. 

Nyt mä voin vaikka hyppiä vesilätäköissä lasten kanssa.

Viileeseen kesään kuuluu villasukat ja villainen didymos kantoliina on niiiiin täydellinen, pehmoinen ja hengittävä. 

Kun pienin nukkuu äiti nauttii imetysteetä, mä uskon tohon ja jopa tykkään sen mausta. 

Puputupuna harso on ihanin. 

Me ollaan ihan hassuna pelattu UNOO, uudestaan ja uudestaan. 

Kesä ulkona

Me nautittiin muutamasta hellepäivästä.
Ja päästiin viettämään huippu kiva rantapäivä.
Mulle se riitti. En ole helteen ystävä.
Kesä on kiva ilman hellettäkin ja lapsillekin opetan ettei vesisateen tarvii mitään haitata.
Asianmukainen varustus ja asenne niin ei  sillä säällä niin väliä.
Haaveilen itselleni syksyksi uusia kumppareita ja kunnon ulkohousuja.

Tuntuu että vauvan kanssa arkeen kiinni pääseminen kesti tällä kertaa noin viisi kuukautta, heh.
Vaikka vauva on hyvin rauhallinen ja nukkuu jopa 11 tunnin yöunia.
Jotenkin ajanhallinta on ollu hakusessa, oon tehny sitä ja tätä ja kaikkee yhtä aikaa saamatta oikein kunnolla tehtyä mitään. Nyt alkaa jo ehkä pikkasen löytymääm rytmiä.

Kuvia keittiöstä joka on suursiivouksen alla. Pikkuhiljaa...